Mikä ihmeen kotiautomaatio?

Joudun usein työssäni perustelemaan automaation tarvetta nykypäivän omakotitalojen sähköistyksissä. Automaatio tuntuu olevan monelle vieras käsite ja joillekin tuovan myös mieleen monimutkaiset ja usein kalliit järjestelmät. Mitä siis automaatiolla ja etenkin kotiautomaatiolla tarkoitetaan?

Useimmat yhdistävät automaatio sanan erilaisissa tuotantolaitoksissa taphtuviin automaattisiin prosesseihin. Esimerkkinä voidaan pitää vaikka liukuhihnaa, joka kuljettaa tuotteita eteenpäin ja pysähtyy automaattisesti, kun havaitaan että linjan päässä oleva pakkauskone työstää vielä edellistä pakkausprojektiaan. Tämä on siis todellakin automaatiojärjestelmällä toteutettua toimintaa ja käytännössähän tässä tapauksessa laitteet vaan osaavat työskennellä keskenään tekemiinsä havaintoihin perustuen.

Miksi siis tällaista automaatiota voitaisiin tarvita myös asumisympäristössä? Eihän meidän uudessa kodissamme tule olemaan mitään liukuhihnoja tai pakkauslaitteistoja.

Tällainen edellä esitelty teollisuusautomaatio sovellutus tosiaan eroaa reilusti asuinympäristöön soveltuvista kotiautomaatio sovellutuksista. Perusperiaatteet ovat kuitenkin samat, eli myös kotona automaatiojärjestelmän laitteet tekevät havaintoja ja toteuttavat muutoksia tekemiinsä havaintoihin perustuen. Yksinkertaisimmillaan siis järjestelmän havaitessa, että asukas painaa kytkintä, järjestelmä ohjaa valaisimen päälle. Vaihtoehtoisesti havainto voi tulla toki myös liikkeestä, kellonajasta, valon määrästä tai mistä tahansa muustakin, josta vaan teknisesti havaintoja voidaan tehdä.

Kotiautomaatiolla helppoutta arkeen

Automaation syvimmäisenä tarkoituksena on tuoda helppoutta elämiseen. Nykyajan kodissa alkaa erilaisia ominaisuuksia olemaan jo niin paljon, että niiden samanaikainen hallitseminen arjessa on vähintäänkin haastavaa. Vielä reipas kymmenen vuotta sitten riitti, että ulko-oven läheisyydessä oli kotona-poissa kytkin, jolla saatiin tiputettua asunnon suoraa sähkölämmitystä (sähköpatterit) muutamalla asteella kylmemmälle. Nykypäivänä tällainen kotona-poissa toiminto pitäisi olla erillisinä lämmitykselle, ilmanvaihdolle, murtohälytykselle, valaistukselle, markiisi- ja verho-ohjauksille sekä monille muille järjestelmille. Tällaisen järjestelmä määrän hallitseminen alkaakin sitten olemaan jo haastavaa ja työlästä. Tässä kohtaa erilaiset kotiautomaatio järjestelmät astuvat kuvaan ja sitovat erilliset ominaisuudet yhdeksi helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi.

Miten tämä siis tapahtuu käytännössä? Lähtökohtaisesti automaation tavoitteena on, että riittää kun kotoa poistuttaessa ilmoitetaan yhdelle järjestelmän osa-alueelle että ollaan poistumassa ja kaikki muutkin järjestelmät osaavat mukautua tähän. Käytännössä siis, jos aktivoidaan esimerkiksi murtohälytinjärjestelmä, niin automaatio ohjaa samalla valaistuksen pois sisätiloista sekä ohjaa ilmanvaihtoa ja lämmitystä pienemmälle. Lisäksi voidaan lisätä turvallisuutta ohjaamalla keittiö ja kodinhoitohuoneen pistorasiat jännitteettömiksi sekä sulkea kiinteistön päävesisyöttö.

luovasahko-blogi-gira-erilaisilla-ohjauslaitteilla

Kotiautomaation ohjaamiseen löytyy vaihtoehtoja aina painikkeista, kosketusnäyttöihin ja älypuhelinsovelluksiin asti. (Kuva: gira.fi / KNX)

Kotiautomaatio on kuitenkin paljon muutakin, kuin kotoa poistuttaessa aktivoitava ominaisuus. Esimerkiksi valaistuksen ohjaaminen nykyaikaisissa kodeissa helpottuu huomattavasti, kun jokaiselle valaisimelle ei tarvita omaa keinukytkintään tai himmenninkojettaan. Kotiautomaation avulla valaistukseen voidaan luoda erilaisia tilanneohjauksia, jotka aktivoituvat yhdellä napin painalluksella. Valaistustilanteen aktivoituessa kyseisen tilan tai vaikka koko asunnon valaisimet säätyvät ennalta asetettuihin arvoihinsa. Tällaisia valaistustilanteita voisivat olla esimerkiksi tunnelma, ruoan laitto, juhla, siivous tai mitä ikinä mieleen tuleekin. Valaistustilanteiden luominen ja tallentaminen onnistuu myös asukkaalta, joten järjestelmää pystytään mukauttamaan myös ilman ohjelmointitaitoja. Valaistustilanteisiin voidaan halutessa liittää myös ohjauksia muihin kiinteistön ominaisuuksiin, kuten ilmanvaihtoon ja lämmitykseen.

Energian säästö on nykypäivän trendi

Energian säästämisen tärkeys tuntuu nykypäivänä korostuvan päivä päivältä. Tämähän on tietenkin hyvä asia, varsinkin kun sähkön hintakin kallistuu jatkuvasti. Kotiautomaation avulla pystytään myös energian kulutukseen vaikuttamaan huomattavasti, kun kodin järjestelmät osaavat mukautua asukkaiden tarpeisiin reaaliaikaisesti. Valaistus voidaan esimerkiksi toteuttaa niin, että sen voimakkuus mukautuu ikkunoista tulevan luonnonvalon mukaan, sekä havaitsee tilassa tapahtuvan liikkeen. Näin tiloissa, joissa ei oleskella ei myöskään valaistus ole turhaan päällä.

Toinen erittäin tärkeä asia on tieto siitä, kuinka paljon erinäiset tekemämme asiat kuluttavat sähköä päivittäisissä rutiineissa. Oli mielenkiintoista seurata ystäväni toimintaa, kun hän sai tilapäisesti käyttöönsä pistokehybridi auton, jolla pystyi yhdellä latauksella ajamaan noin 16km ennenkuin polttomoottori siirtyi vastaamaan voimantuotosta. Hän pystyi auton mittaristolta seuraamaan todella tarkasti, kuinka paljon hänen tekemänsä valinnat liikenteessä vaikuttivat tuohon sähkömoottorilla ajettavaan ajomatkaan. Muutamien päivien seurannan ja erilaisten ajoreittien kokeilun tuloksena, hän pystyi ajamaan pelkällä sähkömoottorilla koko matkan työpaikalleen, jonne oli yli 20km matka.

Miten tämä sitten liittyy kotiautomaatioon? Automaatiojärjestelmästä pystytään näyttämään hetkellisiä kulutustietoja, sekä keräämään kulutustietoja myös pidemmältä ajalta selkeään ja helppolukuiseen kulutuskäyrään. Sähkönkulutustietoja voidaan kerätä koko kiinteistön kulutuksesta, sekä myöskin yksittäisistä laitteista tarpeen mukaan. Kulutustietoja seurailemalla pystymme muuttamaan omia toimintamallejamme energiatehokkaammiksi ja myöskin opettamaan näitä taitoja myös lapsillemme.

luovasahko-blogi-gira-panelilla

Kosketusnäytöltä on helppo seurata energian kulutusta selkeän käyrän avulla (Kuva: gira.fi / KNX)

No mitäs tällainen kotiautomaatio sitten maksaa??

Suurimpana kompastuskivenä kotiautomaatiojärjestelmien kysyntään Suomessa tuntuu olevan edelleen hinta. Rakennuttajat usein pohtivat, että maksaako järjestelmä itseään takaisin ja vertailevat hintaa suoraan perinteisellä sähköasennusmallilla toteutettuun järjestelmään. Yleisesti kannattaisikin alkaa miettimään, että minkä verran on valmis maksamaan lisääntyvistä ominaisuuksista, sekä mahdollisuudesta muokata järjestelmää tulevaisuudessa kiinteisiin sähköasennuksiin kajoamatta. On myös hyvä muistaa, että kotiautomaatiolla saadaan huomattavia säästöjä energiankulutukseen.

Kotiautomaation hintaa arvioidessa tulee aina ottaa huomioon erilaisten järjestelmien erot. Osa järjestelmistä vaatii keskusyksikön ja toiset taas perustuvat hajautettuun ajatusmalliin, kummassakin on omat etunsa ja haittansa varsinkin hintansa puolesta. Keskusyksikkö järjestelmissä on aina keskusyksikön aiheuttama lähtöhinta, jota taas hajautetuissa järjestelmissä ei ole.

Lähtökohtaisesti varsinkin hajautetuissa järjestelmissä kannattaa myös ottaa huomioon, että kaikkea ei tarvitse toteuttaa rakentamisvaiheessa. Olen nähnyt paljon projekteja, joissa rakennuttajalla on nälkä kasvanut syödessä ja lopputuloksena järjestelmä onkin sitten maksanut paljon enemmän mitä siihen on hanketta suunnitellessa budjetoitu. Esimerkiksi ilmanvaihto ja lämmitys voidaan helposti liittää järjestelmään jälkikäteenkin, kunhan tarvittavat kaapeloinnit on huomioitu jo rakennusvaiheessa. Usein onkin järkevää miettiä hintaeroa pelkän valaistusohjaus automaation ja perinteisen sähköasennusratkaisun välillä, koska tällöin hintaero 200m2 omakotitalossa jää noin 3000-4000 euroon ja lisääntyvien ominaisuuksien määrä kasvaa kuitenkin huomattavasti.